Koulukiireitä

Viime kirjoituksesta onkin vierähtänyt taas tovi, kuten otsikko kertookin emännällä on ollut kovasti touhua kouluhommien kanssa ja siinä sivussa on blogaaminen jäänyt. Arki kulkee kuitenkin muuten samoissa raitessa.

Viikonloput on emännän osalta jahdattu jäniksiä, kun taas mäyris puolestaan on ulkoiluttanut mummulan väkeä ollessaan siellä päivät hoidossa. Pipsa on aikuistunut käytökseltään aivan silmissä, nyt kun juoksun jälkeisistä harmeista on selvitty. Isän ajokoira on hämäläiseen tapaan hieman myöhässä tajunnut, että pikku-Pipsasta on kasvanut aikuinen ja juoksee edelleen innosta inisten nenä kiinni Pipsan pepussa. Meidän nuori aikuinen on ajanut myöhäisen kosiskelijan pois kimpustaan ensin varoittamalla nostaen selkäharjaksen pystyyn, sitten murahtamalla ja huulten nostelulla, kolmannen kerran jo haukahtamalla ja hymyilemällä ja neljäs keino oli sitten jo yhdistelmä kaikeista edellisistä. Kumma kyllä, kosiskelija on jättänyt nykyisin Pipsan ruokakupinkin rauhaan, tyttö saa siis ihan rauhassa syödä kuppinsa tyhjäksi ilman, että ajokoira komentaisi kovaa haukahtamalla Pipsan luovuttamaan kuppinsa sisällön isommalle. Kaipa Jeppe on tuumannut, ettei naisille kannata ryttyillä ;)

Toinen outo huomio käytöksessä on se, että Pipsa on alkanut räyhäämään esimerkiksi hiihtäjille ja potkukelkkailijoille, mutta ainoastaan silloin kun ulkoiluttajana toimii joku muu kun emäntä.. Ihmeellistä.. Olen kyllä antanut ohjeet miten toimia jos koira vaikuttaa siltä, että saattaa alkaa räyhäämään, mutta mikään ei kuulemma tunnu tehoavan, ihmeestä tosiaan on se, että koiran suu pysyy supussa kun minä olen "ohjaksissa". Sama ilmiö pätee hihnassa kiskomiseen.. Pipsa on kyllä pienestä asti ollut kova vetämään, mutta mielestäni olemme saaneet parannusta aikaan siinäkin taidossa. Veto ei ole enää ollenkaan jatkuvaa ja ns. kiihdytystilanteissakin (eli esim. lähtöspurtti kyykkimisen jälkeen) Pipsa tottelee odota käskyä hiljentämällä vauhtia huomattavasti, mutta tämä käytösmalli on käytössä vain silloin kun minä olen hihnan toisessa päässä.. Äitini kanssa koira kuulemma vetää selkä kaarella kuin höyryveturi koko lenkin ajan. Täytyy ilmeisesti alkaa käymään "opetuslenkeillä" kaikkien Pipsan ulkoiluttajien kanssa :D

Loppukevennykseksi piti vielä laittaa kuva Jepestä ja Pipsasta.. Tässä vaiheessa Jeppe ei vielä ollut kiinnostunut Pipsasta suvunjatkamisen merkeissä, vaikka Pipsa ehkä olisikin ollut siihen tuolloin myöntyväinen ;)

Potilas Saarinen...

Vaan ei tällä kertaa rypäleitä p.rseessä, kuten tunnetussa kummelisketsissä..

Lääkärin lausunto: 

"Pipsalla todettiin valeraskauteen liittyvä kystamuodostus takimmaisissa nisissä. Ultraäänitutkimuksessa kohtu todettiin normaaliksi, vaikka emätin oli edelleen selvästi turpea. Hoitona aloitetaan Galastop-tipat oheisen reseptin mukaan. Jos koira alkaa valutella eritettä emättimestä tai sen vointi heikkenee, on otettava uudelleen yhteys eläinlääkäriin."

Tällaista sitten tänään! Pipsalla on siis jo muutaman päivän ajan ollut tissit normaalia enemmän turvoksissa ja varsinkin takimmaisten tissien alla on ollut kovat möhkäleet, lisäksi tisut olivat voimakkaasti sinertävät. Yritettiin jo eilen päästä lääkäriin, mutta aikoja ei enää ollut, joten saatiin sitten aika tälle päivälle. Meikäläisellä vähän sydän hyppäsi, kun lääkäri totesi tissien lisäksi koiran hanurinkin olevan vielä sen verran turpea, että tehdään tarkastus märkäkohdun varalta. Kaikki oli kuitenkin olosuhteisiin nähden kunnossa, luojan kiitos!

Tiesin jo entuudestaan, että ensimmäiset juoksut saattavat pistää pakan ihan sekaisin, mutta en silti uskonut että lääkäriin jouduttaisiin.. Ensimmäisten juoksujen hormonimyrskyn takia en heti edes osannut ajatella, että tissien turvotuksesta tarvitsisi lääkäriin mennä, varsinkaan kun koira on ollut käytökseltään ihan normaali, eikä edes aristanut tissejään.. Onneksi kuitenkin mentiin sitten lääkäriin ja ehkäistiin näin ainakin toivottavasti pahemmat seuraukset. Lääkäri myös harkitsi antibioottikuuria, mutta päätti sitten kuitenkin olla määräämättä sitä, sillä ihan väistämätöntä tarvetta sille ei ollut. Nyt sitten seuraillaan tilannetta ja toivotaan että tila menee ohi Galastopilla.

Pipsa on edelleenkin oma ihana itsensä, mitään kummempia sivuvaikutuksia lääkkeellä ei ole vielä ollut, vaikka hormonaalinen lääke onkin. Kerran koira oksensi, mikä on kuulemma lääkkeelle ominainen vaikutus ensimmäisellä lääkintäkerralla. Tosin ... ykääminen saattoi johtua myös siitä, että koira varasti ensimmäistä kertaa elämässään laukustani kaverin koiralle tarkoitetut tuliaisherkut. Onneksi ruokaa nyt ei ollut kun pari kananfilettä, pari kaninkorvaa ja muutama herkkutikku, eikä kaninkorvia ollut ehditty edes syödä.. Määrällisesti kuitenkin ihan mäyriksen kokoiselle koiralle päivän ruoka-annoksen verran.

Ostovimma

Kuinka ollakaan meikäläiseen iski taas opintotuen paukahtaessa tilille, ihan älytön tarve hankkia nyt Pipsalle tarpeellisia tavaroita. Nyt kun paukkupakkaset vaihtuivat suojakeliin, ennakoin jo tulevien pakkasten aiheuttaman kovan hangen vaikutuksia mäyriksen rintapanssarille .. eli suomeksi: ostin vihdoin ja viimein sen polar-huomioliivin! Liivi suojaa rintaa ja etummaisia tisuja metsälenkeillä ja mikä tärkeintä: nimensä mukaisesti on huomiovärinen ja heijastinpintaakin on kiitettävästi.

Kiikutin siis onnessani (ostosten jälkeen kevyen rahapussini ja) huomioliivin kotiin sovitettavaksi. Olen pitänyt Pipsaa "normaalikokoisena" mäyriksenä, mutta näillä näkymin Pipsa onkin pienikokoinen mäyris; nimittäin liivi oli auttamatta liian iso :/ Tietysti tuotteella on palautusoikeus ja hetken jo mietinkin, että käyn vaihtamassa sen pienempään kokoon, mutta yhden illan tuumailtuani totesin, että xs-koko olisi taas pituudeltaan liian lyhyt mäyriksen pitkälle vartalolle. Kaivoin sitten ompelukoneen esille ja kavensin liivin. Nyt se on sitten oikein napakka asuste, enkä usko että koira jää siitä metsällä mihinkään kiinni. Täytyy kuitenkin ensin testailla kotipihan viinimarjapensaissa, että onko kiinnijäänmisen riski kuinka suuri.

Entrauksen jälkeen liivi on nyt noin 5cm pienempi kuin alun alkujaan. Toisaalta ihan hyväkin, että liiviä joutui itse pienentämään, sillä nythän on varaa sitten päästää saumaa auki, mikäli "habitus" kasvaa huomattavasti ;)

Olemme alkaneet nyt harkita myös näyttelyssä käymistä ja ensimmäisen näyttelyn ajankohdaksi on alustavasti valittu huhtikuun loppu, joten nyt ollaan aloitettu treenit sillä saralla. Jotta neiti materialisti (eli emäntä) pystyy aloittamaan harjoittelun, piti tietysti käydä ostamassa näyttelyhihna. Myyjä pitikin niin mahtavan myyntipuheen, että olin kyllä täysin vakuuttunut siitä, että oikeanlainen hihna täytyy saada ja heti! (Myyntipuhe pähkinänäkuoressa: koira siis oppii yhdistämään tietyn käyttäytymismallin juuri tuohon hihnaan:

hihna 

-> hihna käytös 

-> pöydällä kopelointi 

-> namit)

Nyt on sitten päivittäin hetki pönötetty pöydällä kopeloitavana ja kuljettu kauniisti hihnassa vetämättä (nami emännän kädessä kiintopisteenä) ja ihan kivasti on alkeisharjoittelut menneet! Ja aina harjoituksien aikana on hihna kaulassa. Uskon, että näin pikku hiljaa, ihan lyhyillä harjoituksilla päästään ihan hyviin tuloksiin, kunhan vaan jaksetaan harjoitella :) Tietysti tilanne näyttelyssä on sitten ihan eri kuin kotona, mutta ainakin jotain on sitten tuolla takaraivossa (ainakin se hihna *heh heh*). Onneksi Pipsa on hyvin avoin luonne, kaikkien kaveri, mikä varmasti helpottaa asiaa.

Vuoden vaihduttua

Uusi vuosi ja uudet kujeet, päätettiinpä sitten uusia vähän bloginkin ulkonäköä. Olipa sekin työn ja tuskan takana :D Emäntä tuskaili uuden bannerin kanssa tovin jos toisenkin ja sitten vielä piti perehtyä bloggerin päivityksiin.. Loppujen lopuksi päivitys onnistui ja tässä sitä nyt ollaan :)

Asioitiin myös ensimmäisen kerran PetNetStoressa noin viikko sitten. Yllätyin todella kun nettikauppa ei peri ollenkaan toimituskuluja! Mahtavaa! Pipsakin teki hieman ostoslistaa omalta osaltaan, huolestuneena namikaapin sisällön hupenemisesta:

• Hau-Hau Champion Fresh Meat Snacks Kanafilee
• Hau-Hau Champion Kuivattu maha
• Hau-Hau Champion Jäniksenkorvat 

Löysipä emäntäkin sieltä jotain pientä kivaa itselleen:

• Rotukangaskassit; Mäyräkoira ruskea lk./musta
• Aquality Swordfish suodatin 2, 700l/h
• Rotutarra-arkit *ERÄ*;Mäyräkoira (lk. eri värejä)

Kaupan melko monipuolista tarjontaa tutkiessamme saimme idean Pipsan 1v. synttäreiden arvonnan palkinnoksi ;) Huhtikuulla on siis luvassa jonkin sortin kilpailu/arvonta neitokaisen synttäreiden kunniaksi, apinoimme siis jo monien muiden blogien esimerkkiä.

Postipaketti saapui tänään ja mäyris laitettiin tottakai poseeraamaan ostoksien kanssa ja palkinnoksi Pipsa sai maistiaiseksi jäniksen korvan. Emäntä kuitenkin meni tekemään sen virheen, että avasi jo kaikki namipaketit valmiiksi, joten lähinnä "sairaalalta" haiseva jäniksen korva ei oikein meinannun tehdä kauppaansa suorastaan löyhkäävien maha- ja kanaherkkujen rinnalla :D Koska muut herkut katosivat kaapin uumeniin, kelpasi jäniksen korvakin sitten loppujen lopuksi :)

Uskokaa tai älkää, Pipsa ymmärsi jutun juonen heti kun olin saanut aseteltua ostokset kuvausasentoon. Koira nimittäin hyppäsi sohvalle, juuri sille suunnitellulle paikalle, ja katsoi anovasti minua. Ei paljon meedion kykyjä tarvittu, kun osasin jo lukea koiran ajatukset: "Ota nyt jo se kuva että saan laittaa suut makiaks!"