Aamu alkoi hienosti, nimittäin unohdimme lähtöselvityksessä Pipsan kuljetusboksin kotiin ja kun asian muistin, oli myöhäistä kääntyä takaisin. No, eipä se nyt kovin vakava juttu ole, mutta olisi ollut ehkä hieman helpompaa koirallekin kun olisi päässyt sinne vähän rauhoittumaan välillä. Pärjättiin loppujen lopuksi ihan hienosti ilma häkkiäkin.
Oltiin paikalla hyvissä ajoin ja meikäläinen uunoili ensin hetken Suurhallin pihalla ja mietti, että mistä mahdetaan mennä sisälle. Kierrettiin Pipsan kanssa vähän pissalenkkiä ympäri pihaa ja hetken päästä sisäänkäynnin eteen alkoikin muodostua jono ja mekin menimme jonottamaan vuoroamme. Pipsa oli alusta asti tosi reipas, oma energinen itsensä tietenkin, mutta suhtautui outoon ympäristöön jossa oli satoja koiria, todella upeasti. Mäyristen kehässä nähtiinkin heti blogituttumme kääpiömäyris Brutus, oikein hurmaava herra :)
Pipsan kasvattajan, Elinan, oli tarkoitus esittää Pipsa kehässä, mutta kuinka ollakaan Pipsa pisti touhun ihan lekkeriksi. Kehän kiertäminen sujui suhteellisen hyvin, mutta pöydällä seistessä Pipa keskittyi vaan pusuttelemaan Elinaa seisomisen sijaan :) Päädyttiin sitten siihen, että minä esitän koiran. Osasin tietyllä tapaa jo siihen varautuakin, onhan Pipa ihan mamin tyttö.
Sitten koitti meidän vuoro. Meidän sarjassa oli yhteensä 7 narttua. Tuomarina puolalainen Margorzata Supronowicz. Pipsa esiintyi omasta mielestäni hienosti ensikertalaiseksi (ja ensikertalaisen ohjaamana) seisonnassa oli vähän keskittymisen puutetta, mutta se suurimmalta osin johtui meikäläisestä. Hampaat näytettiin tosi kiltisti, samoin muu tunnustelu onnistui muitta mutkitta. Mutta ... Tuomari löysi hännästä mutkan :/ Se on ollut Pipsalla pennusta asti, mutta koska mäyrikset ovat minulle aivan uusi rotu, en ymmärtänyt että niin pieni kaarre hännässä haittaisi yhtään mitään, ja kun se lääkärintarkastuksestakin oli päässyt läpi ilman huomautuksia.. Tämä tuomio tuli kyllä kaikille ihan yllätyksenä. Muuten tuomari kyllä piti Pipaa ihan mäyräkoiran näköisenä! :) Tässä arvostelu:
Medium size bitch with nice head. Enough pigmentation, long neck enough forechest, not really straight back. Her biggest fault is not completyli straight tail. -> JUN T
Eli oma suomennokseni:
Keskikokoinen narttu jolla hyvä pää. Tarpeeksi pigmenttiä, pitkä kaula, tarpeeksi rintakehää, ei ihan suora selkä. Pahin vika on ei täysin suora häntä.
Itselläni on kaikesta huolimatta oikein onnellinen fiilis. Pipsa esiintyi hienosti ja siinä samassa minäkin tein sitten debyyttini handlerina ;) Olihan se kehässä pyöriminen ihan mukavaa, mutta se ei ole alunperinkään ollut syy koiran hankintaan. Itse arvostan enemmän sitä, jos Pipsalta ammutaan edes yksi supikoira elämänsä aikana, paljon enemmän kuin SERTejä ja CACIBeja :) Meillä oli mahtava kokemusten päivä. Tästä eteenpäin voidaankin keskittyä muihin harrastuksiin täysin rinnoin! :)
Mahtavaa pääsiäistä kaikille! Me siirrymme pääsiäisen viettoon grillikauden avajaisten merkeissä!
*click*
Vaikka näyttelyn kannalta Pipsa ei olekaan täydellinen niin ainakin Pipsalla on rakastava ihmisväki tukena ja turvana elämän vastoinkäymisissä. Mitäs pikku mutkasta kun elämä muuten on hauskaa ja mukavaa!
VastaaPoistaMeilläkin on avattu grillikausi ja Olli seuraa toimintaa silmä tarkkana, eihän sitä tiedä vaikka jotain tipahtaisi...
Olli: Näin on, kotona saa ehdotonta rakkautta ihan jokaista hännänmutkaakin myöden :) Eihän me alunperinkään haettu näyttelykoiraa. Ehkä joskus adoptoidaan sellainenkin jonka kanssa kannattaa näyttelyitäkin kiertää, jos sellainen innostus iskee.
VastaaPoistaHeh, meillä on sama juttu. Pipsa on aika siellä missä pihvitkin :D
No voihan harmi, että tuomari teki löydön hännästä. :( Itse en kyllä edes muista, että tuomari olisi koskaan häntää syynännyt sen tarkemmin. Enemmän ne on olleet kiinnostuneet hampaista (Maurilta puuttuu yksi).
VastaaPoistaMitäs tykkäsitte tuomarista muuten? Eilen hän nimittäin tuomaroi holskuja ja ei ollut kovin iloisella tuulella.
Hienoa kuitenkin, että Pipsa jaksoi keskittyä ja esiintyi nätisti. Hallinäyttelyt saattaa käydä helposti koiran hermoihin, kun on koko ajan kauhea meteli ja ympärillä pörrää vaikka minkä sortin karvajalkaa. :)
Hyvä Pipsa ja sinä :) Pärjäsitte hienosti, ja jos häntä on hiukan mutkalla, se on pikkujuttu hyvän luonteen ja muuten taitavan koiran rinnalla.
VastaaPoistaMukavaa pääsiäisen jatkoa ja rentoutumista väsähtäneelle mäyristytölle ja kotiväelle!
Mauri ja Roope:
VastaaPoistaJoo, onhan se vähän harmi, varsikin kun Pipsa viihtyi niin yllättävän hyvin näyttelyhälinässä. Kun asiaa vähän tarkemmin miettii, niin onhan se ehdottomasti hyvä juttu, että tuomarit ovat tällaisissa asioissa tarkkoja. Minkälainen mäyräkoira "kanta" mahtaisikaan olla, jos "vikoja" katsottaisiin aina hiukan läpi sormien. Mutta kuten sanottu, onneksi näistä harrastusmuodoista on vara valita :)
Täytyy miettiä miten me tuon hännän kanssa edetään, minun tekisi kyllä mieli selvittää minkätyyppinen vika siinä on. Onko esim. kyse nikamien yhteenkasvamisesta, vai jostakin mekaanisesti aiheutuneesta.
Tuomari oli meille ainakin melko mukava. Ja mielestäni aika avokätinen oli arvosteluissa, mitä minä nyt niistä ymmärsin. Tämä kun tosiaan oli minunkin ensimmäinen virallinen näyttelyni.
Joo, tosi ylpeä olen kyllä lapsukaisesta. Jaksoi olla oma herttainen itsensä :)
Mai:
VastaaPoistaKiitos :) Olen täysin samoilla linjoilla, pienet tai vähän isommatkaan mutkat eivät muuta koiran arvoa minun silmissäni lainkaan. Melkein päin vastoin, tunsin vaan suurempaa kiintymystä omaa mäyrinkäistä kohtaan. Kukapa meistä täydellinen olisikaan :)
No eivät ne pienet mutkat hännässä menoa haittaa!! Parempi ettei napsaissut tuomaria. Toisaalta onhan ne jotkut kriteerit säilytettävä. Tosin en kyllä tiedä mitä merkitsee pieni mutka hännässä. Enpä ole ainakaan kuvista huomannut mitään...Terveiset M-L ja Ossi
VastaaPoistaVaikka olenkin tavattoman murheissani tosta "häntäjutusta", ei sen vuoksi, että se tekisi Pipsaa yhtä sen huonommaksi, vaan sen vuoksi että en osannut edes aavista sellaista mahdollisuutta ja olen aivan vilpittömästi kasvattajana tavattomasti pahoillani!:(
VastaaPoistaMutta! Te olitte molemmat esiintyneet ei pelkästään hyvin, vaan loistavasti! Teitä katsoen kukaan ei osaisi edes aavistaa, että molemmille se oli ihan eka kokemus näyttelyistä:) Niin varmalta ja rauhalliselta meno näytti. Onnittelut kaikesta huolimatta.
Ja... luulen, että ensi kautena taas metsäpoluilla tavataan ja Pipsa saa monta supia ja jänistä. Sen verran säpäkkä tapaus se on:)
Rapsutukset pikku tytylle ja terveiset mummilta ja isomummilta:)
Hienoa tytöt! :) Täsmälleen samaa mieltä, että kukapa meistä täydellinen olisi ja luonne on niiiin paljon merkityksellisempi kuin ulkonäkö, mutta harmillista silti...
VastaaPoistaKokemusta rikkaampi eikä ihan huonosti tosiaan mennytkään;)
VastaaPoistaMe ei digata näyttelyhommista, panostetaan enemmän luonnossa seikkailuun, mutta kyllä huomaa, miten jotkut koirat nauttivat tosi paljon kehässä framilla olosta. Itsekin oon handlannut taannoin koiruja. Kivoja alkukesäseikkailuja teille!