Ihan persiilleen!

Tänään rakennettiin Pipsalle aitaus takapihalle, vihdoinkin! Aitaus ei ole koko takapihan kokoinen, mutta pääseepähän vähän ruohikolle juoksemaan ilman talutushihnaa. Aidan pystytys vaiheessa Pipsa pääsi pariinkin otteeseen livahtamaan karkuun, ensimmäisellä kerralla sain napattua vilperin kainalooni oman pihan puolelta, mutta toisella kertaa napero karkasi Miskan perään ja sitten juostiinkin kissa edellä, koira perässä ja minä koiran perässä koko rivitalon mitta. Mahtoi naapureilla olla hauskaa :/ Mutta nyt on jonkin sortin aita kyhätty pystyyn, ei Pipsa siellä kyllä ilman valvontaa pysy kauaa, mutta eipähän nyt ainakaan ihan suorilla pääse kissan perään karkaamaan :)

Ja illan ajojahdit kruunasi se, että sisälle päästyäni vedin tyylikkäät lipat tietysti KOIRAN PISSAPAPERIIN!! :D Nyt on sitten toinen puoli persiistä ja reiden ulkosyrjä kipeänä. Tulee varmasti komea mustelma joka on komeimmillaan juhannussaunassa! Upeeta mahtavaa! Kyllä tämä koiran omistajan arki on mahtavaa :D

Saunareissu

Eilen illalla oltiin rannassa saunomassa, siellä Pipsa on oikein elementissään ja juokseen ympäriinsä niin kovaa kun pienillä nakin jaloillaan pääsee! Rannasta on ihana kiskoa aaltojen huuhtomia keppejä pihaan ja laiturillakin käydään tähyilemässä. Tässä taannoin jouduttiin Pipsan tassut pesemään järvessä ja heti varpaiden osuttua veteen, alkoi pieni koira tekemään mahtavia uintiliikkeitä! :D Siinä se sitten ”polskutteli” käteni kannattelemana tassujen lilluessa vedessä. Oli kyllä melko hupaisa näky!

Eilen Pipsa pääsi kokeilemaan kaivamista ihan oikeassa ympäristössä. Tuuli toi tytön nenään jonkin ihanan hajun ja sen perään juostiinkin kamalaa vauhtia pöpelikköön! Itse juoksin tietysti perässä ja kun pääsin paikalle, Pipsan nenä oli jo syvällä myyrän kolossa :D Sinne se koitti kovasti itsekin kaivautua, mutta touhut keskeytyivät kun pihaan ajoikin auto, jota piti lähteä tervehtimään. Myöhemmin Pipsa kuitenkin paineli takaisin myyräjahtiin ja kyllä sillä tuntuu olevan takaraivossa tieto siitä, mitä täytyy tehdä. Hetkessä neiti kaivoi komean kuopan ja puun juurien tullessa tielle, raivattiin ne pois tieltä hampailla repimällä! Pieni ”myyräkoira” <3

Meillä opittiin eilen myös istumaan ja antamaan tassua käskystä! Maahan meno onnistuu myös jo kohtalaisesti, seuraavaa käskyäkin on alettu jo harjoitella, ja se SEISO. Kovin fiksulta Pipsa edelleen vaikuttaa ja on todella nopea oppimaan. Keskittymiskyky kestää tasan niin kauan kun on jotain herkkua esillä :D

Tässä kuva myyräkoirasta tosi toimissa:


Reissussa rähjääntyy:

Kuvasarja

En katso kameraan!


Salama häikäsee!


Ei jaksa enää..

Ei syytä huoleen!

Tänään varattiin aika eläinlääkärille ekoihin rokotuksiin ja piikityksen päivämäärä onkin sitten 7.7. Kysäisin samalla korvien näppylöistä ja löysästä mahasta, ja ohjeena oli, että korvia voi putsata korvien puhdistusaineella syvemmältä ja korvanlehtien näppylöitä putsataan laimennetulla betadinella. Jos näppylät ei katoa ja kutina jatkuu, lääkäri pyysi ottamaan yhteyttä uudestaan. Vatsan löysyys on kuulemma ihan normaalia aktiiviselle pennulle, suoli vaan toimii nopeasti. Täytyykin tästä sitten lähteä taas apteekkiin ostamaan sitä korvien puhdistusainetta!

Nyt kun Pipsaa on tarkemmin seuraillut kaikissa toimissaan, huomaa selvästi, että lihaksen ovat kehittyneet tosi paljon! Takajaloissa alkaa olemaan jo kunnon lihasmötkäleet ja kohta se pääsee hyppäämään omin avuin sohvallekin! Myöskin leukoihin on tullut paljon voimaa, enää ei leukoja meinaa saada millään auki jos suussa on jotain "kiellettyä". Harmi kun ei ole tullut punnittua tytyä säännöllisesti.. Olisi ollut kiva seurata painon nousua viikoittain. Nyt keittiövaa´alla punnittu paino on noin 3400g.

Eilen illalla käveltiin pieni lenkki talutushihnassa pariinkin otteeseen. Aika kivasti meni, vaikka itse sanonkin! Vetämistä ei oikeastaan harrasteta, vaan kuljetaan aika lähellä meikäläisen jalkoja. Houkuttelevia hajuja jäädään kyllä tutkimaan melko pitkäksikin aikaa, mutta nyrpistellen jatketaan kyllä matkaa kun vähän nytkytän hihnaa :) Kävelyretkillä saa olla kyllä silmä tarkkana lasinsirujen osalta.. Olen kyllä tiennyt, että siruja voi jossakin tulla vastaan, mutta en nyt sentään osannut olettaa että ensimmäinen rikottu kaljapullo löytyy postilaatikoiltamme ja sitä seuraava 5m päästä, varastorakennuksen toiselta puolelta. Ja pullot on aina rikottu juuri sellaiseen paikkaan, johon koira ihan varmasti luonnollisesti kävelee hajujen perässä >:/ Kyllä ihmiset on idiootteja pullojensa kanssa!!


Tässä kuvassa on maailman surkein mäyräkoira, jota äiti ei auta sohvalle.

*Koputtaa puuta*

Tänään suoritettiin Pipsan ensimmäinen kynsien leikkuu tässä taloudessa! Ja tosi hienosti meni! Tässä vaiheessa pitääkin koputtaa puuta, koska viimeaikoina kehuskelusta ei ole mitään hyvää seurannut.. Tyty makasi selällään koko operaation ajan, ilman suurempia rimpuiluja ja kynnet napsahtelivat poikki oikein mukavasti. Eihän kyseessä kyllä ollut kun muutaman millin lyhennyt, mutta lyhennys kuitenkin! Ylin kuva on otettu kynsien lyhentämisen jälkeen mamin sylissä :)

Jokailtaisen "terveystarkastuksen" yhteydessä olen havainnut, että Pipsan korvissa on melko paljon pahalta haisevaa vaikkua. Toivottavasti ei ole korvapunkkeja :S Vaikka ei niistäkään eroon pääseminen kova homma ole, käytiinhän sama rumba läpi kahden kissan kanssa talvella (vanhempieni kissat). Korvien sisäpinnalla on pieniä finnejä ja jotain finnin tapaisia on ilmestynyt "piipin ja pyypyn" väliin.. Lääkärikäyntiin on aikaa vielä kolmisen viikkoa ja ajattelin seurailla "vaivoja" vielä hetken. Mikäli finnit eivät radikaalisti lisäänny, jätetään niiden tutkiminen sitten sinne rokotusreissulle :) Kaikki vastaavaa kokeneet saa muuten ilmoittautua.. Mistähän mahtaa olla kyse noitten näppylöitten kanssa?

Masukin on ollut vähän löysällä, liekö syynä sitten mullan ja ruohojen syönti vai puruluut, joita koira on saanut.. No, puruluut on otettu kuitenkin pikku nakilta pois, ja toivotaan että masu rauhoittuu. Täytyy kyllä myöntää, että on tässä tullut jo panikoitua parvon ja muiden tautien mahdollisuutta, mutta mitään muita hälyyttäviä sairauden merkkejä ei ole ilmennyt.


Mummulan pihalla ulkoilua


Paikka auringossa :)

Hieman takapakkia ja edistystäkin

Pipsalla on ollut maha vähän sekaisin muutaman päivän. En sitten tiedä mitä sellaista olisi syönyt mikä pistää mahan sekaisin..? Nirsoilu nimittäin jatkuu edelleen, tänään sentään riisi ja jauhelihaseos kelpasi, kun varta vasten sellaista keittelin löysävatsalle. Sekään kuppi ei kuitenkaan tyhjäksi asti mennyt, vaan taas syötiin n. 2rkl ja sen jälkeen lähdettiin touhuilemaan omia juttuja. Omat nappulat ei maistu kun kuivana, vaikka olen edelleen koittanut tarjota niitä erilaisten lisukkeiden kanssa (kermaviili, raejuusto, vesi ...) Pipsa ei kuitenkaan ole näyttänyt laihtuvan tai olevan muuten huonokuntoinen, joten kaipa tämä nirsoilukin menee ohi.

Jonkinsortin mielenosoitustakin on jo ilmassa. Ollaan alettu harjoitella yksinoloa, mutta jo 5 minuutin yksinolo saa aikaan kamalan itkun ja huudon ja kun tulen takaisin, lattialta löytyy varmasti pissat vaikka ennen yksinoloa oltaisiinkin käyty pissalla ulkona. Ja nämä "mielenosoituspissat" on aina sanomalehden ohi pissattu. :/ No, hiljaa hyvä tulee .. ehkä.. Onhan tässä nyt vielä kolmisen viikkoa aikaa harjoitella, ennenkö oikea yksinolo alkaa.

Automatkan sen sijaan sujuvat nyt jo melkoisen mallikkaasti. Enää ei kuljetuskopassa itketä, vaan makoillaan välillä leluja nakerrellen, välillä nukkuen. Olen käyttänyt kuljetuskoppaa kompromissina kuljetuksessa, sillä yksin koiran kanssa ajellessani, koiran on pysyttävä paikallaan ja kissan kuljetuskoppa on tämän hetken ratkaisu. Tulevaisuudessa tarkoitus on ostaa autovaljaat, sillä koppakuljetus vie tuskaisen paljon tilaa pienessä autossa. Ja valjaiden avulla koira saisi sitten koko takapenkin käyttöönsä, molempi parempi :)

Pipsan päivät kuluvat edelleen puoliksi nukkuen, ja kovasti nähdään unia. Ajo on päällä vähän väliä :D Muitakin mäyräkoiralle tarpeellisia taitoja on päästy harrastamaan mummulassa, jossa on tilaa temmeltää isolla pihalla. Siellä on kaivettu jo komeasti kuoppia ja haukuntaakin on harjoiteltu jo jonkin verran :)

Mummulan parvekkeelta löytyi ihana peuran nahka! Sen kimppuun osattiin käydä ihan suorilla ja sille annettiinkin kunnolla kyytiä :D

Ensimmäinen tihutyö

Ensimmäinen tihutyö voidaan kirjata ylös eiliseltä. Itse lähdin kauppaan ja Pipsa jäi isännän kanssa kotiin. Isännän käydessä vessassa, pikku terminaattori pisti säpäleiksi läppärin laturinjohdon. Onneksi johdon kimppuun käytiin vasta muuntajan jälkeisellä osalla, joten suurta sähköiskun vaaraa ei ollut. Täytyy olla huolellisempi johtojen kanssa.. Lähes kaikki ”saatavilla olevista” johdoista on kyllä teipattu lattiaan kiinni, mutta tietenkin joku johto on uhrattava :D

Tänään on ollut oikein nirsoilupäivä ruuan suhteen. Jokaisella tarjotulla aterialla kiposta närpitään muutama suullinen, mutta loppu jää koskemattomaksi. Täytyy varmaan vähän pidentää ruokailujen väliaikoja.. Tähän mennessä olen antanut aamupalan 7-8 aikaan, toisen ruuan 11-12 aikaan, kolmannen 16-17 ja viimeisen sitten 8-9 aikaan. Mitään mainittavia makupaloja ei päivällä anneta, possun korvaa leikin yhteydessä vähän näljätään, mutta ei siitäkään vielä juurikaan mitään makua suurempaa suuhun irtoa. Ruualla on tarjottu vaihtelevasti nappula-vesi, nappula-kermaviili, nappula-piimä seoksia, sekä toisinaan pelkkää raakaa hirvijauhelihaa. Joskus annan nappulat ihan kuivanakin, koska ne tuntuvat maistuvan siten ehkä parhaiten. Mutta kaipa se ruokahalukin siitä paranee :) Päivän aikana kuitenkin liikutaan melko paljon. Leikitään sisällä ja vielä enemmän ulkosalla, jahdataan palloa ja retuutetaan pehmopossua, toisinaan vaan juostaan ihan hurjaa vauhtia. Että kyllä sitä ruokaa ainakin kulutetaan hyvin! :)

Alkuviikosta lähdetään hommaamaan täytettä ea-tarvikkeisiin. Haavan puhdistusainetta, punkkipihdit ja parafiiliöljy olisi ostoslistalla. Ja jospa sitten vaikka tutustuttaisiin kynsien leikkuuseen ihan näin kotioloissakin :) Nätisti pentu antaa tutkia tassut, korvat ja hampaat, selvästikin kasvattajan luona on tutkimuksiin totuteltu.

Pipsa 2kk

Kotiutuminen on edennyt edelleen oikein hyvin. Aloitettiin heti myös totuttelu kaulapantaan. Hieman se uusi kapistus tuntuu kaulaa kutittavan, mutta mitään kummempia protesteja pantaa vastaan ei ole osoitettu :) Pannan ohella kokeiltiin vähän talutushihnassa kävelyäkin.

Sisäsiisteys harjoituksetkin on hyvässä vauhdissa. Unien ja ruokailujen jälkeen käydään pihalla asioilla ja yleensä ulkoilut tuottavatkin toivottua tulosta :) Pikkuinen menee jo automaattisesti ovelle odottamaan kun ruokakuppi tyhjenee, joten vaikuttaa lupaavalta! Masu on toiminut hyvin, eikä olla kertaakaan edes ykäilty.

Kissaa olisi ihana jahdata, mutta on tullut todettua että se osaa olla melko piikikäs kaveri :D Kissan kiipeilypuutakin on kokeiltu ... hampailla.

Ensimmäinen yö takana

Eilen koitti vihdoin se päivä, kun oma nakkimme saapui kotiin. Tuntuu että kaikki pelottelu siitä, mitä ensimmäiset päivät saattaisivat pitää sisällään, on meidän koiran kohdalla ollut turhaa :) Kaikki sujui oikein mallikkaasti heti automatkasta alkaen.

Ensin ihmeteltiin outoja maisemia ja pusuteltiin kamalasti, kunnes todellisuus iski ja alkoi harmittaa ja uikutettiinkin hieman. Uni vei kuitenkin voiton surkuttelusta puoli välissä matkaa ja sitten nukuttiinkin sikeästi ihan kotipihaan asti :) Ei siis mitään pahoinvointia, tai pelkopissoja autoon, JEE!

Uusi koti vaikutti aluksi aika oudolta ja ensimmäiset minuutit kotona vietettiinkin tiiviisti emännän kenkiä kiillottaen :D Ujostelua ei kestänyt kuitenkaan sen enempää, vaan tyty alkoi tarmokkaasti ja omatoimisesti tutkia asunnon joka kolkkaa. Jostain mukaan tarttui ehkä talon ainoa pehmolelu; possu, joka oli ehkä noin 5 kertaa isompi kun nakin alkumme. Kovasti sitä kuitenkin riepotettiin :D

Ruokakin maistui oikein hyvin ja Miska oli ihana ilmestys (ja Miskakin tuntui hyväksyvän pikkuisen muitta mutkitta). Yö sujui ennakko-odotuksista huolimatta oikein rauhallisesti. Tunti nukahtamisen jäljeen inahdettiin kerran ja olisi sänkyyn pitänyt päästä. Silitysten avulla oma petikin kuitenkin kelpasi ja uni maistuikin sitten ihan aamuun asti. Itse tietenkin nukuin "koiranunta" siltä varalta, että pentu nukkuisi levottomasti.

Kaikki on mennyt älyttömän hyvin. En vaan voi vieläkään uskoa, että nyt todellakin omistan ihka oikean mäyräkoiran! Nimivääntökin on saatu nyt päätökseen, tällä kertaa minä olin se jonka täytyi antaa periksi. Pikkuinen on nyt sitten nimeltään Pipsa. Pippurinen ja pikkuruinen Pipsa!

Aamutossun kimpussa.

Ja tässä kokeillaan hampaita kongiin :)