Kesällä leijuu meikäläisen erityisen tarkkaan kirsuun monia iiiiiihania tuoksuja. Mut onkin tänä kesänä nimitetty viralliseksi Grillipartiolaiseksi, erityisen hyvin arvosanoin muunmuassa seuraavissa lajeissa:
- Pihvinkääntäjän liikkeiden seuraaminen
- Apajille tunkeutujien eliminointi (kunniamaininta erityisesti kissan karkoittamisesta)
- Sydäntä riipivä huokailu ruokapöydän vieressä
- Ylijäämien hävittäminen
Näin kesäaikaan grillauksen yleistyessä joka viikonloppuiseksi traditioksi, olen alkanut kiinnittää kuitenkin huomiota myös solakoiden linjojeni tarkkailuun. Kuulin, että grilliruoka voi lihottaa ja täst´edes taidankin pitäytyä vain kevyessä kesäruuassa. Aamupalalla minulla oli tänään oravaa ja päivällisellä sain (melkein) nautiskella keltasirkkua (linturuokahan on kevyttä!) Ja kuinka kätevää, minun karvainen palvelijani (lue: perheen kissa) kantaa kaikki ateriat kotiovelle, siis takapihan ovelle.
Bon Apétit Ystäväni!