torstai 21. lokakuuta 2010

6-2=4


Mäyräkoira on jälleen kerran näyttänyt pirullisen puolensa. Tiistaina Pipsa repi aikansa kuluksi isännän puolelle petauspatjaan reiän sillä välin kun emäntä makasi vieressä ottaen pienet päiväunet. Mikä ihme tota koiraa voi vaahtomuovissa viehättää? Jo aiemmin kesällä koira varasteli takapihalla badenbaden tuolin pehmusteen täytteitä ja yritti syödä niitä ja aina kun vaan on vaahtomuovia saatavilla, niin siihen isketään hampaat :/

Vaan ei se hauskuus tähän loppunut! Meillä on nyt muutamana yönä ilmestynyt pissat olkkarin lattialle, itse en niitä ole sinne tehnyt, enkä kyllä lähtisi ihan heti isäntääkään syyttämään, joten ainoa mahdollisuus on koira.. Tiistai-iltana yritinkin sitten olla kaukaa viisas ja torjua yöpissat viemällä koiran vielä takapihalle juuri ennen nukkumaan menoa. Kannoin väsyneen mäyriksen siis pihalle, vesisateeseen (kokeneemmat mäyriksen omistajat lyövät varmasti päätään seinään jo tässä vaiheessa tarinaa) ja vielä keskelle nurmikkoa jossa vielä komennettiin pissaamaan. Jouduin toistamaan kuvion ainakin 5 kertaa, eli mäykky palasi suoraa takaovelle asioitaan tekemättä. Viimeisellä yrityksellä koiran katse oli jo niin surkea, että ajatelin ettei sillä nyt sitten vain yksinkertaisesti ole hätä ja hellyin päästämään sen sitten sisälle. Sitten mentiin makkariin ja itse olin jo vetänyt peiton sivuun ja valmistauduin käymään maate, kun mäyris hyppää sängylle, istahtaa isännän tyynyn viereen ja pissaa keskelle sänkyä ja samalla tuijottaa minua ilmeellä "sitä saa mitä tilaa!" Hehee, voin kertoa että siinä vaiheessa piti muutamaan otteeseen hokea itselle "Think happy thoughts!!"

Mäyris suljettiinkin sitten yöksi pois makkarista. Pari kertaa käytiin yöllä raapimassa ovea, mutta muuten koira kyllä taisi ymmärtää että nyt tuli tehtyä jotai tuhmaa. Aamulla Pipsa tuli sitten tervehtimään todella nolona. Harmillisesti sattui vielä niin, että Pipsa oli ollut iltapalastaan lähtien syömättä ja paastoa jouduttiin jatkamaan vielä aamullakin, sillä meitä odotti hammasleikkaus. Aamulla eläinlääkäri kuitenkin soitti, että leikkaus joudutaan siirtämään iltapäivään erään kiireellisen hoitotoimenpiteen takia. No, meidän paasto siis kesti yhteensä 16 tuntia.

Kun päästiin lääkärille ja saatiin rauhoitusaine tuikattua kankkuun, kesti yllättävän kauan ennenkuin meidän energiapatukka sammui, mutta kun niin tapahtui, päästiin hommiin. Olin kuvitellut, että ien leikataan auki, mutta sen sijaan hammashan vain kaiveltiin ja revittiin pois. Toimenpide onnitui hyvin ja molemmat hampaat saatiin kokonaisina pois. Hintaa kahden yläkulmurin poistolle tuli 71€, joten sekään ei kirpaissut ihan älyttömästi. Kotona Pipsa nukkui vielä 5h leikkausen jälkeen ja itse jo ehdin huolestuakin, että onko nyt kaikki hyvin. Neiti ei juuri edes vaivautunut silmiään raottamaan, vaikka koitin kiinnittää sen huomiota.. Soitin sitten vielä lääkärillekin ja kyselin, että kauanko koiran saa antaa vielä nukkua ja vastaus oli, että jos se ei 6h leikkauksen jälkeen ala heräillä, niin täytyy alkaa nostamaan jaloilleen yms. Lääkäri epäili väsymyksen johtuvan alilämmöstä ja käski lisätä kuumavesipullot koiran täkkien alle.. Tein työtä käskettyä ja koira nukkui siis patterin vieressä kuumavesipullojen keskellä peittokasan alla, mutta ei suostunut liikkumaan.

Loppujen lopuksi koira sitten heräsi 5h uniltaan raejuuston voimalla. Tarjoilin neidin nenän eteen raejuustoa jota neiti hotkikin hyvällä ruokahalulla ja kun purkki oli putsattu, nousi koira vilttien välistä, venytteli ja JUOKSI ruokakupilleen.. Tuollainen ihmeparantuminen pisti taas miettimään, että mahtoiko koko leikkauksen jälkeinen väsymys ollakin osittain taas mäyriksen valtavien näyttelijän lahjojen esittelyä..

No, nyt meillä on sitten taas tuplasti energisempi koira kahta kulmahammasta köyhempänä. Loppu hyvin kaikki hyvin :) Ruoka maistuu tavalliseen tapaan ja puruluiden kimpussa ollaan oltu aamusta asti.

sunnuntai 17. lokakuuta 2010

Lunta ja vaatteita

Niin se tuli sitten ensilumi tännekin ja meidän neitokaiselle se oli ihan ensimmäinen ensilumi :) Ihmeellistähän se oli, eikä takapihalle oikein uskaltanut astuakaan, ennenkuin emäntä teki jäljet tuohon ihmeelliseen aineeseen. Kun lumen kanssa päästiin paremmalle tuttavuusasteelle, koira olisikin voinut viettää vaikka koko yön ulkona. Sisällä käytiin vain kääntymässä ja hetken päästä jo jonotettiin takaovella ulospääsyä. Lunta oli maassa vain yhden illan ajan, aamulla ei enää ollut jäljellä edes hajua mokomasta aineesta. :) Aamut ovat olleet jo mukavan kohmeisia, ruohikko rapisee kivasti jalkojen alla aamulenkillä. Vielä ei tyttö ole kainostellut ulos lähtöä kylmään ilmaan vedoten, liekö tämä sitten vielä nuoren koiran hölmöyttä ;)




Sain sitten vihdoin ja viimein valmiiksi Pipsan villapaidan kylmien ilmojen varalle! Ei se nyt mikään kovin kaunis ole, mutta toivotaan että ajaa tarvittaessa asiansa. Villapaita on kyllä hieman hassun mallinen, sillä selkäkappaleen reunat vetävät rullalle. En ole kyllä sen kummemmin vielä paitaa prässännyt, mutta epäilen ettei siitäkään ole apua pitkäksi aikaa.. Paita muistuttaa koiran selässä hieman viittaa juurikin noiden rullaantuvien liepeiden takia :D En oikein saanut kunnollisia kuvia paidan ensisovituksesta, mutta tässä nyt muutama todisteeksi siitä, että paita on todella valmis :D

Kylmistä säistä innostuneena hullaannuin ostamaan SäästöKareilta maastokuvioisen kevyt toppaliivin koska se oli ensinnäkin älyttömän suloinen ja toiseksi todella halpa! Kaikki kaupoissa vastaantulleet koiran vaatteet ovat olleen lähes ihmisten vaatteiden hinnoissa, mutta tämä löydös maksoi vähän yli 6 euroa, joten oli pakko korjata talteen. Kaikeksi onneksi se sopi Pipsalle kuin nenä päähän! Saadaan siitä sitten takki selänlämmikkeeksi vaikka metsälle nuotiohetken ajaksi, tai ihan vaan kylmiin syys/talvi-ilmoihin :) Takki on aika yksinkertaisen mallinen, ajattelin että ehkäpä siitä saisi tehtyä kaavan, jos joskus innostuisin tekemään vaikkapa muutaman kappaleen varastoon :)



Maastomakkara :D

tiistai 12. lokakuuta 2010

Kettuilua ja palkintoja

Pipsan kanssa käytiin viikko sitten Ruotsinpyhtäällä tutustumassa  kettuihin ja keinoluoliin. Matka oli pitkä, mutta siinähän se meni ajellessa, kun koirakin nukkui tyytyväisenä autoilun ajan. Perille päästyämme meitä oli vastassa Kelmi ja Pipsan sisko Viivi. Näimme ensimmäistä kertaa Pipsan siskon, joka oli aika paljon Pipsaa pienempi, mutta sitäkin vikkelämpi :) Vauhtia riitti ja siskokset painivat pitkin pihaa toisiaan jahdaten, välillä vähän piti rähistäkin, mutta erimielisyydet selvitettiin kuitenkin toistaiseksi ihan hyvin.

Kun päästiin itse asiaan, eli kettuja katsomaan, huomio olikin jossain aivan muualla kun kettuhäkissä :D Painiminen ja paikkojen tutkiminen oli vielä vähän tärkeämpää. Kettua käytiin kurkkimassa varovasti aina välillä, mutta vielä ei oikein sen kummemmin osattu sille mitään sanoa, vaikka Kelmi kävikin vähän näyttämässä mitä ketulle sanotaan :) Pipsa vain ihmetteli, että onpas kaveri sille vihainen :D Sitten käytiin vähän juoksemassa putkissa ja tie uloskin löytyi. Oli siinä uusia asioita yhdelle päivälle paljon ja niitä sulatellaankin nyt muutama kuukausi ja sitten aletaan suunnittelemaan uutta "treeniä". Ihan kivat kokemukset jäi niin emännälle kuin koirallekin. Lapsihan tuo likka vielä on, sehän nyt on selvä, mutta saatiinpahan sinne takaraivoon nyt joku muistikuva näistä hommista :) Oli erityisen kiva tutustua Viivi siskoon ja hienoa nähdä millaista tuo keinoluola touhu on.

Tässä vielä linkki kuviin, joita napsin siskosten painiotteluista. Hieman ovat heikkolaatuisia, mutta ajavat muiston aseman :) Ja pakkohan tännekin on muutama kuva saada, joten tässä yksi, jossa Pipsa nuuskii putkia. Ihmeellisiä hajuja sieltä tuleekin.

Viikonloppuna oltiin myös taas metsässä kävelemässä. Meillä oli Jeppekin mukana, mutta ilma oli ilmeisesti huono, sillä Jeppekään ei saanut yhden yhtä ajoa. Liikuttiin ihan "kylillä", eli tien läheisyydessä ja Pipsan kanssa piti olla aika tarkkana, ettei se lähde tietä pitkin seikkalemaan, joten itse "metsästys" jäi vähän toissijaiseksi tälläkertaa :) Pipsalle reissu ei kuitenkaan ollut ollenkaan turha, matkalta löytyi paljon hevosen kasoja ja lopulta lehmän läjiäkin. Niitä sitten haukottiin minkä ehdittiin :D Kiellot eivät tehonneet ja illalla olikin sitten Pipsalla vähän maha löysällä gourmét -aterioiden jälkeen :D Matkalla törmättiin kyllä taas jälleen erittäin mielenkiintoisiin hajuhin erään ladon nurkilla, osasin ennakoida tilanteen ja olin ottanut likan kiinni jo hyvissä ajoin. Kuljettiin ohi polkua myöden ja metsässä törmättiinkin supien kakkakasaan joka olikin taas jälleen mahdottoman mielenkiintoisen hajuinen! Harmi vaan,  kun päivä alkoi olla pulkassa siltä osin, ettei ehditty enää jäädä jäljittämään supikoiria :) Mutta ehtii sitä sitten toisella kertaa! Nyt meidän päätavoite on se, että Pipsa oppii luottamaan minuun ja siihen että en jätä sitä metsään yksin vaikka se lähtisikin vähän pidemmälle kierrokselle umpimetsään.

Sitten vielä päivän kolmas epistola :) Voittamamme arvontapalkinto oli saapunut tänään postilaatikkoomme! Voi sitä iloa ja riemua kun Pipsan kanssa avattiin pakettia. Palkintoposeerauksista ei meinannut tulla mitään, kun yhdestä pussukasta tuli vastustamaton haju. Paketti sisälsikin hurjasti kaikkea kivaa, vinkulelun ja 3 puruluuta, sekä HAMMASHARJASIILIN! :D Pipsa valitsi ensimmäiseksi uhrikseen savunhajuisen puruluun ja sitä mutustettiinkin sellaisella intohimolla, että ei paremmasta väliä :D Oli aika vaikea saada edes onnistunutta kuvaa, kun asentoa vaihdettiin taukoamatta. Illalla käytiin sitten vinkulelun kimppuun, hauskuutta riittikin kai vallan 15min ajan, kunnes lelu jouduttiinkin takavarikoimaan, kun ensimmäinen kulma oli purtu puhki ja täytteet tursusivat ulos. :/ On se totta, mitä kasvattaja varoitteli, eli että mäyriksille ei juurikaan kannata leluja ostaa, koska mäyriksen päätavoite on saada lelu rikki ja paljon silppua aikaiseksi :D

Kiitos tuhannesti Pinjalle ja emännälle kivasta palkinnosta josta oli ja on paljon iloa pienelle mäyräkoiralle!

Kärsimätön paketin avaaja :)


Ensimmäinen uhri valittu! Ja herkullista on!
Tässä loput palkinnot, jotka jäävät odottamaan vuoroaan.
Vinkulelu 15min käsittelyn jäljeen. Ehkä sen saa vielä korjattua?

perjantai 1. lokakuuta 2010

Vierailulla Tilkenissä

Vierailimme Pipsan kanssa eilen Nastolassa Pipsan kasvattajalla. Tytölle tehtiin nyt hammastarkastus, jossa todettiin että nuo paljon puhutut kulmahampaat mahtuvat toistaiseksi ihan hyvin kasvamaan, vaikka maitohampaat ovatkin vielä paikallaan. Seurataan siis tilannetta vielä hetki. Samalla reissulla tuli todettua, ettei Pipsa mikään jättiläinen ole, vaikka niinkin olen kuullut väitettävän :) Itseasiassa käytiin Pipsan kanssa vaa´allakin ja viisari värähti 7,5kg verran.

Pipsalla oli hauska reissu, jossa vihdoinkin päästiin leikkimään samankokoisten kavereiden kanssa! Harmi vaan, kun pojat eivät loppujen lopuksi sitten innostuneetkaan Pipsan leikeistä, vaikka toinen yritti anella mukaan leikkimään. Kyllä Pipsa esittikin oikein viehkeää mäyräkoiran tanssia, mutta poikien kiinnostus vähän lopahti, kun kyseessä olikin pentu, eikä uusi tyttöystävä :D Hienosti Kelmi kuitenkin jaksoi Pipsan reuhtomista, herra on varsinainen viilipytty!Välillä Kelmi kävi ovella kokeilemassa, että joko pääsisi sisään kakaraa karkuun :) Tässä pieni näyte illan pääteemasta.



Pipsa harjoitteli taas hieman myös pöydällä poseeraamista, itse en vielä olekaan tajunnut nostaa koiraa pöydälle seisontaharjoituksiin, se näyttäisi toimivan vähän paremmin kuin huomion kiinnittäminen lattiatasolla. Tosin, täytyy kyllä olla valppaana, ettei koira loikkaa omin päin lattialle jos pöytä sattuukin olemaan korkea.. :) Meillä on ensikuussa suunnitelmissa Tuuloksen koirakerhon mätsärit, joihin mennään vähän katselemaan näyttelyvilinää, josko sitten löytyisi lähiseudulta jotkin pentunäyttelyt mihin päästäisiin esiintymäänkin. Saa nyt nähdä miten jaksetaan harjoitellakin ja miten ne ensimmäiset juoksutkin sitten ilmaantuvat. Kasvattajan mukaan niitä saa alkaa odottaa noin 7kk tienoilla..

Ensiviikolla päästäisiin myös tutustumaan keinoluoliin. Me Pipsan kanssa yritetään puhua vielä isäntää ympäri, että saataisiin kuski pitkälle matkalle. Jos isäntä ei suostu lähtemään, niin ehkä me tytöt lähdetään sitten reissuun kaksin, tai sitten houkutellaan joku muu kaveri mukaan :)

Mitenkäs teillä muilla? Miten olette aloittaneet näyttelyihin harjoittelemisen?

Lopuksi vielä kuva piiiiiiiiiiiiiitkä nokkaisesta mäykystä <3