sunnuntai 19. helmikuuta 2012

Pikku varas

Arki rullaa painollaan.. Täällä on odotettu Pipsan juoksuja alkaviksi jo joulusta asti ja eilen ne sitten vihdoin alkoivat. On hieman hirvittänyt päästää koiraa metsässä irti, kun olen pelännyt, että neitokaisella on ollut jonkinlaiset piilojuoksut. Lisäksi Pipsa on alkanut pulskistua, vaikka ruoka-annoksia tai liikuntamäärä ei ole muutettu. Ei nyt  vielä tietenkään voi puhua oikeastaan, että Pipsa olisi lihava, mutta kun koira on tähän asti ollut melko "kuivakka" ja nyt se on selvästi saanut jotain ylimääräistä kylkiinsä.. Vähensin siis koiran ruoka-annosta hieman, mutta vaikutukset näyttävät olevan miltei päinvastaiset.. Koira vaan tuntuu jykevöityvän!

Omat epäilykseni minulla Pipsan fyysisien muutosten aiheuttajasta on, mutta kukaan ei vaan tunnusta mitään. Pari kertaa olen saanut koiran kiinni pöydältä varastelusta. Pipsa ei tähän asti ole juuri pöydällä käynyt ainakaan varkaissa, mutta nyt se sitten nähtävästi on alkanut. Puolikas keksipaketti oli varastettu, syöty ja paperi piilotettu omaan pesään. Viekasta! Eilen koira oli tiputtanut muumikeksipaketin pöydältä, mutta ei ollut kerinnyt syödä sieltä mitään, kun rikos huomattiin. Eipä tässä auta, kun tyhjentää pöytä ruuista päivän ajaksi, se on onneksi melko helposti hoidettavissa!

Toinen ongelmista, oikeastaan isoin ongelma tuntuu olevan isäntä. Koira saa aina jotain, kun jääkaapin ovi narahtaa. Lisäksi Pipsasta on tullut todella röyhkeä kerjäläinen. Joku erehtyy tuomaan sohvalle jotain syötävää, koira miltei vie herkut käsistä jos katsoo muualle. Tämäkin tapa vaan pahenee, jos kerjäläiselle antaa kiitokseksi edes murusen jotain syötävää. Kysymys kuuluukin; miten kitkeä inhottavan tavan pois ISÄNNÄLTÄ!? :D Koiran kanssa ei ole mitään ongelmaa, sehän alistuu asemaansa, kunhan on tarpeeksi pitkäjänteinen.. Samaa ei vaan voi sanoa isännästä!

Jos vielä jokunen sana niistä juoksuista..

Olen kyllä totaalisen helpottunut, että ne nyt alkoivat. Tässä pari ärsytystä tältä ajalta:
  1. Pipsa on ollut raivostuttavan hermoheikko viimeiset pari kuukautta. Lenkillä pelästytään ihan ihmeellisiä asioita ja toisinaan kuljetaan ihan emännän kengässä kiinni, kun pelottaa niin. 
  2. Toiset nartut on tappolistalla! Häntä on sapellina selän päällä kun toinen narttu lähestyy lenkillä, karvat pystyssä hännänpäästä silmienväliin asti. Eikä kävelytiellä toinen meinaa ohi mahtua, kun meidän neidillä rinta on niin rottingilla. Ohitustilanteessa tuntuu siltä, että taluttaisi porsasta. Ääntely on sen mukaista. RöhRöh.
  3. Omasta reviiristä on tullut Pipsalle pakkomielle! Toisinaan koira töröttää ikkunalaudalla katsellen ohikulkijoita, ja kun joku iso koira kulkee ohi. Pipsa aloittaa sellaisen metelin, että alta pois. Se lopettaa kyllä käskystä, mutta karvat pystyssä pönöttää vielä ikkunalaudalla. Takapihan tarhassa vastataan kaikkiin toisten koirien haukahduksiin kumealla rintaäänellä. Pipsa on myös herättänyt isäntäväen parikertaa öisin, alkamalla haukkua sängyssä, kun ulkoa kuuluu toisten koirien haukkua. Ihanaa.
Siinä ne kolme tärkeintä epäkohtaa :)  Nyt vaan toivotaan, että nämä juoksut selvitettäisiin ilman valeraskautta! Pieni toivo on siitä, että päästäisiin keväämmällä vielä luolille harjoittelemaan.
Kuka liikkuu takapihallani?

Oh no, busted!


Ai lintuja vain, olkoon.


12 kommenttia:

  1. Olli huvittaa itseään Pipsan tavoin päivystämällä olohuoneen ikkunalaudalla tiellä kulkevia. Oli kulkija sitten iso tai pieni koira, Olli nostaa valtavan rähäkän. Lintulaudalla vierailevia lintuja ei haukuta, eikä yleensä ihmisiäkään.

    Eläinlääkärin seinällä näin hyvän vertailutaulukon, paljonko yksi makupala koiralla (10 kg) olisi 70 kg:n painoisen ihmisen ruokavaliossa. Eipä tarvitse olla iso juustopalaa, kun se vastasi jo kahta isoa muffinssia. Noista makupaloista kertyy helposti ylimääräisiä kaloreita ja mäyräkoirahan osaa näyttää nälkäiseltä aina halutessaan, vaikka kaksi sekunttia ruokailun jälkeen. Iltaisin tehdessään iltaisin eväitä mies antaa Ollille aina yhden leikkelesiivun ja tähän Olli on oppinut. Koira tulee hakemaan makkaran ja lähtee sitten pois, eikä jää kerjäämään. Kyllä se taitaa olla niin, että koira on helpompi opettaa kuin isäntä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuntuu olevan mäyriksien lempiharrastus tuo ikkunassa päivystäminen :) Täytyy yrittää saada käsiinsä jostakin tuollainen kaloritaulukko.. Sen voisi kiinnittää jääkaapin oveen, niin kotiin kuin mummulaankin. Ja kyllä se niin taitaa olla, että isäntää ei taida hevilla saada oppimaan..

      Poista
    2. Ensi viikolla mennään käyttämään Ollia jälkitarkastuksessa ja voisin yrittää ottaa tuosta taulukosta valokuvaa (jos muistan ja jos työkännykkä on mukana). Voisi kiinnittää meidänkin jääkaapin oveen ihan vaikka vaan itseänikin varten :)

      Poista
  2. Täällä on syntynyt pakkomielle emännän lankalaatikkoa kohtaan. Eilenkin se oli pudotettu pakastearkun päältä ja voi luoja sitä sotkua ja langan määrää kun tulin reissusta kotiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh, onneksi meillä on lankakerät saaneet olla rauhassa. Täytyy kuitenkin ehkä varmuuden vuoksi kiinnittää huomiota siihen, ettei jätä kutimia ihan saamatteille :)

      Poista
  3. Juoksujen osalta tekisi niiiiiiin mieli kopioida tää teksti meidänkin blogiin :D Samanlaista odottelua ja tuskaa ollut ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä niin :D Lohduttavaa kyllä kuulla, ettei olla ainoita!

      Poista
  4. Minulla ei ole naaraskoiran käytöksesta juoksun aikaan kokemusta. Naaraspuolinen saksanpaimenkoiramme tuli vanhemmilleni kun olin jo muuttanut pois kotoa. Olen lukenut, että jos koiralla on taipumusta valeraskauteen se outo käyttäytyminen saattaa vain pahentua ajan myötä.

    Kyllä keksipaketti jo aika hyvin lisää painoa koiralla. Ossikin syöksähtää aina alas kun illalla jääkaapin ovi narahtaa ja istahtaa odottamaan isännän antamaa iltajuustoa. Yleensä se herkkupala on juustoa. Luulen, että jos koiramme saisi valita niin se eläisi juustolla:) Vähentäkää ahkerasti supikoiria.:) Terveisin M-L ja Ossi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, samaa olen noista valeraskauksista kuullut :/ Täytyy nyt vielä muutamat juoksut katsoa, jos selvitään ilman valeraskauksia, niin hyvä, mutta jos tilanne pahenee vaan, täytynee harkita sterilointia.

      Keksipaketti on hurja kaloripommi koiralle kun se on sitä jo ihmisellekin.. Juusto tuntuu olevan todella monien koirien herkkua. Pipsa ei niin tavallisista juustoista välitä, mutta valkohomejuusto on herkku jostain toisesta ulottuvuudesta :)

      Ja kiitos, yritetään rokottaa supikoirakantaa minkä vaan pystymme :)

      Poista
  5. Moikka, sun pitää uhkailla sitä teidän perheen urostakin seuraavasti "mutta jos tilanne pahenee vaan, täytynee harkita sterilointia". Uskon olevan tehokas tapa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehhee, vois olla kyllä melkosen tehokas tapa :D Kiitti vinkistä Juhani!

      Poista
  6. Ihania kuvia Pipsasta :) Tuo ikkunasta väijyminen on rasittavaa. Meillä Alphonse on mestari bongaamaan kaiken liikkuvan ja sitten alkaa vouhuttaa ja totta kai Aslanin pitää siihen yhtyä vaikkei sillä ole hajuakaan että mistä on kyse! :D

    VastaaPoista