Pientä aina kiusataan.

Miina on hyvin äänekäs mäyriksen alku, ainakin kun vertaan sitä Pipsaan, joka ei juuri ylimääräisiä ääniä ole koskaan päästellyt. Miina vinkuu jos Pipsa hyppää sohvalle, eikä omat pikku jalat vielä kykene ponkaisemaan yhtä tehokkaasti, vaan sohvalle kipuaminen vie enemmän aikaa. Miina vinkuu, jos isäntäväki katoaa yllättäen toiseen huoneeseen. Miina vinkuu muutamaa sekunttia ennen kuin nukahtaa. Pieni tuntuu siis reagoivan kaikkeen äänellään. Siltikään se ei osallistu Pipsan kanssa yhteishaukuntaan, kun esimerkiksi ovikello soi.

Yhtenä iltana koirat söivät ruokiaan, Miina omia pöperöitään ja Pipsa luuta. Miina tietenkin tuppautui Pipsan luulle kun oma kuppi oli tyhjä. Pipsa komenti pientä, mutta eihän Miina sitä halunnut ymmärtää ... (tai sitten Pipsa ei ollut tarpeeksi vakuuttava) Pieni siis jatkoi isomman lähentelyä. Pipsa rähähti vähän isommin ja samalla tökkäsi Miinan kuonollaan pois. Tästäkös sitten alkoikin välittömästi kamala itku-parku ja Miina juoksi loukattuna minun jalkoihini ja jatkoi itkuaa. Minä pelästyin tietysti, että nyt sattui oikeasti ja tarkastin että pennulla oli kaikki hyvin.. Ja arvatakin saattaa, että olihan sillä! Pipsakin tuli jo hädissään katsomaan, että sattuiko siskoa, se yritti saada Miinan leikkimään kanssaan, tökkimällä sitä kuonollaan ja heiluttamalla häntää vimmatusti.  Kyllähän Miinakin siitä samantien leppyi ja kostoksi nöyryytyksestä kävi varastamassa Pipsa luun :) Pipsa tietysti luovutti jo luunsa mielihyvin pienelle.

Toinen huomio, mikä Miinaan tutustuessa on tullut pantua merkille, on se, että Miinan häntä heiluu kokoajan! :) Kun mieliala kohenee, hännän vauhti vain kiihtyy. Pieni on kyllä niin hyväntuulinen hännänheiluttaja, ettei mitään rajaa!

Tänään käytiin sitten ekalla rokotuksellakin. Toimitus meni huomaamatta, kun sai muutaman raksun nenänsä eteen :) Hyvällä ruokahalulla Miina imuroi pöydän tyhjäksi, eikä reagoinut mitenkään pistokseen. Nyt sitten odotellaan kuukauden päivät seuraavaa lääkärikäyntiä. Sinne mennäänkin sitten isommalla porukalla, tai ainakin Pipsa lähtee mukaan saamaan rabies -rokotteen vahvisteen.

Marraskuun alun tunnelmia

"Pipsalla todettiin kokkimaisten bakteerien aiheuttama korvatulehdus. Tämän hoitoon aloitettiin Canofite-tipat, joita laitetaan 3-5 tippaa (kevyt puristus) molempiin korviin 2 kertaa päivässä 1-2 viikon ajan, niin kauan että korvat eivät ole erittäneet 3 pv aikana. Korvat puhdistetaan parin päivän välein hoidon aikana. Koska korvapunkkeja ei voitu sulkea pois (kissakontaktit), sai Pipsa myös näihin tehoavan loislääkkeen. Koiraa ei saa pestä 2 päivään tämän vuoksi."

Jep jep, että sellaista kuuluu meidän marraskuuhun. Ei tässä voi muuta, kun toivoa että pakkaset tulisivat pian, niin korvatulehduksen uusiminen/jatkuminen voitaisiin minimoida. Lääkäri harmitteli, kuinka kaikilla eläimillä on tähän vuodenaikaan paljon kaikenlaisia tulehduksia, johtuen lauhoista ja kosteista ilmoista.

"Potilas" itse ei ole vaivasta moksiskaan, korvien puhdistuksen ja lääkinnän jälkeen saa kiitokseksi hienosta käytöksestä valkohomejuustoa. Lääkinnän kanssa siis tuskin tulee olemaan mitään ongelmaa ;)

Potilas Saarinen...

Vaan ei tällä kertaa rypäleitä p.rseessä, kuten tunnetussa kummelisketsissä..

Lääkärin lausunto: 

"Pipsalla todettiin valeraskauteen liittyvä kystamuodostus takimmaisissa nisissä. Ultraäänitutkimuksessa kohtu todettiin normaaliksi, vaikka emätin oli edelleen selvästi turpea. Hoitona aloitetaan Galastop-tipat oheisen reseptin mukaan. Jos koira alkaa valutella eritettä emättimestä tai sen vointi heikkenee, on otettava uudelleen yhteys eläinlääkäriin."

Tällaista sitten tänään! Pipsalla on siis jo muutaman päivän ajan ollut tissit normaalia enemmän turvoksissa ja varsinkin takimmaisten tissien alla on ollut kovat möhkäleet, lisäksi tisut olivat voimakkaasti sinertävät. Yritettiin jo eilen päästä lääkäriin, mutta aikoja ei enää ollut, joten saatiin sitten aika tälle päivälle. Meikäläisellä vähän sydän hyppäsi, kun lääkäri totesi tissien lisäksi koiran hanurinkin olevan vielä sen verran turpea, että tehdään tarkastus märkäkohdun varalta. Kaikki oli kuitenkin olosuhteisiin nähden kunnossa, luojan kiitos!

Tiesin jo entuudestaan, että ensimmäiset juoksut saattavat pistää pakan ihan sekaisin, mutta en silti uskonut että lääkäriin jouduttaisiin.. Ensimmäisten juoksujen hormonimyrskyn takia en heti edes osannut ajatella, että tissien turvotuksesta tarvitsisi lääkäriin mennä, varsinkaan kun koira on ollut käytökseltään ihan normaali, eikä edes aristanut tissejään.. Onneksi kuitenkin mentiin sitten lääkäriin ja ehkäistiin näin ainakin toivottavasti pahemmat seuraukset. Lääkäri myös harkitsi antibioottikuuria, mutta päätti sitten kuitenkin olla määräämättä sitä, sillä ihan väistämätöntä tarvetta sille ei ollut. Nyt sitten seuraillaan tilannetta ja toivotaan että tila menee ohi Galastopilla.

Pipsa on edelleenkin oma ihana itsensä, mitään kummempia sivuvaikutuksia lääkkeellä ei ole vielä ollut, vaikka hormonaalinen lääke onkin. Kerran koira oksensi, mikä on kuulemma lääkkeelle ominainen vaikutus ensimmäisellä lääkintäkerralla. Tosin ... ykääminen saattoi johtua myös siitä, että koira varasti ensimmäistä kertaa elämässään laukustani kaverin koiralle tarkoitetut tuliaisherkut. Onneksi ruokaa nyt ei ollut kun pari kananfilettä, pari kaninkorvaa ja muutama herkkutikku, eikä kaninkorvia ollut ehditty edes syödä.. Määrällisesti kuitenkin ihan mäyriksen kokoiselle koiralle päivän ruoka-annoksen verran.

6-2=4

Mäyräkoira on jälleen kerran näyttänyt pirullisen puolensa. Tiistaina Pipsa repi aikansa kuluksi isännän puolelle petauspatjaan reiän sillä välin kun emäntä makasi vieressä ottaen pienet päiväunet. Mikä ihme tota koiraa voi vaahtomuovissa viehättää? Jo aiemmin kesällä koira varasteli takapihalla badenbaden tuolin pehmusteen täytteitä ja yritti syödä niitä ja aina kun vaan on vaahtomuovia saatavilla, niin siihen isketään hampaat :/

Vaan ei se hauskuus tähän loppunut! Meillä on nyt muutamana yönä ilmestynyt pissat olkkarin lattialle, itse en niitä ole sinne tehnyt, enkä kyllä lähtisi ihan heti isäntääkään syyttämään, joten ainoa mahdollisuus on koira.. Tiistai-iltana yritinkin sitten olla kaukaa viisas ja torjua yöpissat viemällä koiran vielä takapihalle juuri ennen nukkumaan menoa. Kannoin väsyneen mäyriksen siis pihalle, vesisateeseen (kokeneemmat mäyriksen omistajat lyövät varmasti päätään seinään jo tässä vaiheessa tarinaa) ja vielä keskelle nurmikkoa jossa vielä komennettiin pissaamaan. Jouduin toistamaan kuvion ainakin 5 kertaa, eli mäykky palasi suoraa takaovelle asioitaan tekemättä. Viimeisellä yrityksellä koiran katse oli jo niin surkea, että ajatelin ettei sillä nyt sitten vain yksinkertaisesti ole hätä ja hellyin päästämään sen sitten sisälle. Sitten mentiin makkariin ja itse olin jo vetänyt peiton sivuun ja valmistauduin käymään maate, kun mäyris hyppää sängylle, istahtaa isännän tyynyn viereen ja pissaa keskelle sänkyä ja samalla tuijottaa minua ilmeellä "sitä saa mitä tilaa!" Hehee, voin kertoa että siinä vaiheessa piti muutamaan otteeseen hokea itselle "Think happy thoughts!!"

Mäyris suljettiinkin sitten yöksi pois makkarista. Pari kertaa käytiin yöllä raapimassa ovea, mutta muuten koira kyllä taisi ymmärtää että nyt tuli tehtyä jotai tuhmaa. Aamulla Pipsa tuli sitten tervehtimään todella nolona. Harmillisesti sattui vielä niin, että Pipsa oli ollut iltapalastaan lähtien syömättä ja paastoa jouduttiin jatkamaan vielä aamullakin, sillä meitä odotti hammasleikkaus. Aamulla eläinlääkäri kuitenkin soitti, että leikkaus joudutaan siirtämään iltapäivään erään kiireellisen hoitotoimenpiteen takia. No, meidän paasto siis kesti yhteensä 16 tuntia.

Kun päästiin lääkärille ja saatiin rauhoitusaine tuikattua kankkuun, kesti yllättävän kauan ennenkuin meidän energiapatukka sammui, mutta kun niin tapahtui, päästiin hommiin. Olin kuvitellut, että ien leikataan auki, mutta sen sijaan hammashan vain kaiveltiin ja revittiin pois. Toimenpide onnitui hyvin ja molemmat hampaat saatiin kokonaisina pois. Hintaa kahden yläkulmurin poistolle tuli 71€, joten sekään ei kirpaissut ihan älyttömästi. Kotona Pipsa nukkui vielä 5h leikkausen jälkeen ja itse jo ehdin huolestuakin, että onko nyt kaikki hyvin. Neiti ei juuri edes vaivautunut silmiään raottamaan, vaikka koitin kiinnittää sen huomiota.. Soitin sitten vielä lääkärillekin ja kyselin, että kauanko koiran saa antaa vielä nukkua ja vastaus oli, että jos se ei 6h leikkauksen jälkeen ala heräillä, niin täytyy alkaa nostamaan jaloilleen yms. Lääkäri epäili väsymyksen johtuvan alilämmöstä ja käski lisätä kuumavesipullot koiran täkkien alle.. Tein työtä käskettyä ja koira nukkui siis patterin vieressä kuumavesipullojen keskellä peittokasan alla, mutta ei suostunut liikkumaan.

Loppujen lopuksi koira sitten heräsi 5h uniltaan raejuuston voimalla. Tarjoilin neidin nenän eteen raejuustoa jota neiti hotkikin hyvällä ruokahalulla ja kun purkki oli putsattu, nousi koira vilttien välistä, venytteli ja JUOKSI ruokakupilleen.. Tuollainen ihmeparantuminen pisti taas miettimään, että mahtoiko koko leikkauksen jälkeinen väsymys ollakin osittain taas mäyriksen valtavien näyttelijän lahjojen esittelyä..

No, nyt meillä on sitten taas tuplasti energisempi koira kahta kulmahammasta köyhempänä. Loppu hyvin kaikki hyvin :) Ruoka maistuu tavalliseen tapaan ja puruluiden kimpussa ollaan oltu aamusta asti.