Vanhan loppu on uuden alku!

Oltiin äitin kanssa tänään Tampereella hakemassa minulle uutta metsästyspukua joululahjaksi. Erittäin sopiva puku löytyikin, on meinaan ensimmäinen omistamani naisille suunniteltu puku.. Olikin aluksi vaikea tottua ajatukseen, että puku oikeasti istuu päälle :D Hihat ja puntit ovat oikean mittaiset, eikä vyötärö raavi kainaloita tai purista lanteita! On tämä nyt luksusta, ei voi muuta todeta :)


Pitihän pukua lähteä heti testaamaan, vaikka metsässä olikin jo pilkko-pimeää ja Pipsa pääsi tietysti mukaan, kun oli koko päivän kököttänyt vain sisätiloissa. Kun pääsimme metsään, niin ei aikaakaan kun Pipa alkoi ajaa sillä tutulla suolla ja hetken päästä alkoi kuulua kumeaa seisontahaukkua hakkuuaukean laitamilta. Haukku pysyi hienosti paikallaan ja arvasin, että nyt siellä taitaa sitten olla supikoira edessä. Eipä auttanut muu, kuin lähteä taskulampun valossa rämpimään kohti haukkua.

Kauempaa jo näin, että kahdet silmät siellä kiiluivat ja koira haukkuin kuin viimeistä päivää. Epäilen, että haukussa oli tuolloin kaksi supikoiraa, joista toinen otti ritolat kun lähestyin niitä. Pipsa sai kuitenkin hienosti pidettyä toisen paikallaan. Sen yksityiskohtaisemmin kertomatta ... se supi tuli tiensä päähän ja lunasti paikkansa Pipsan ensimmäisenä "itsenäisesti hankittuna supina".

Täytyy myöntää, että kyllä emännällä taas on naama kuin Naantalin aurinko ;) Ihan mahtava juttu. Kyllä tämä on antanutkin itseään odottaa, mutta kaipa se edelleenkin niin on, että hiljaa hyvä tulee. Pipsa on ollut kehitykseltään todella hidas koira, mutta kyllä se odotus nyt palkittiinkin.

Olen aikanaan sanonut, että jos Pipsan ansiosta edes yhdeltä supikoiralta saadaan henki, niin enempää en suorituksia vaadikaan. Koiran pedistä kuuluu nyt vaimeaa haukahtelua, Pipsa on ilmesesti jälkijahdissa ;) Näihin tunnelmiin on hieno lopettaa vuosi 2011!

Suuri metsästäjä ja uros supi.

Pipsa ja toimitus toivottavat kaikille Ystäville oikein riemukasta ja tuottoisaa Uutta Vuotta 2012!