perjantai 1. kesäkuuta 2012

Sisarukset.

Kotiutuminen sujuu hienosti! Sisarukset ovat jo toistensa kurkuissa kiinni, joten kaikki on hyvin ;) Leikitään, syödään ja nukutaan. On aika huvittavaa todeta, että mäyriksen pennut taitavat olla aina pohjimmiltaan samanlaisia, päättäväisiä ja sitkeitä sissejä ainakin etujen tavoittelussa! Niinhän siinä kävi, että Miina vinkui päättäväisesti pääsyään sohvalle nukkumaan, vaikka vielä ei sinne itse ylläkään. Sohva piti siis piirittää tyynyillä, ettei satu vahinkoja kiipeilyssä ja alastulossa. Toinen sohva on vielä pyhitetty Pipsan yksityiskäyttöön, ainakin niin kauan, kunnes Miina kasvaa niin paljon, että pääsee itse hyppäämään sillekin sohvalle.


Eilenillalla käveltiin pienen pieni lenkki molempien koirien kanssa. Miina matkusti osan matkasta sylikyydillä, mutta siltikin edettiin Pipsan mielestä selvästi liian hitaasti :) Ensiviikolla Miina menee sitten ensimmäiseen rokotukseensa. Pentu on aika helppo käsitellä, verrattuna Pipsaan, joka oli melkoinen elohiiri :) Pipsan hampaita oli vielä puolivuotiaanakin ihan mahdotonta yrittää tarkastella, mutta Miinalla ei juurikaan tunnu kiinnostavan, vaikka joku ropaisikin suuta.. Tietysti, vielä Miinakin ehtii hyvin muuttua, varsinkin kun hampaat alkavat vaihtumaan, mutta pidetään peukut pystyssä ettei asiat kamalasti muutu :D



6 kommenttia:

  1. Muistan kun meillä yritettiin kuljettaa Aslania lenkillä sylissä. Ei tullut mitään, ei, kiljui kuin sika pistoksissa ihan koko ajan! :D Siis se ääni oli todellakin epäinhimillinen, aivan järkyttävä ja ihmiset kääntyivät paheksuvasti katsomaan, että mitä ihmettä siellä oikein tapahtuu. Kaiken lisäksi Alphonse pisti jarrut päälle heti kun pienen nyytin otti mukaan, joten meillä mentiin ekat ajan ihan erikseen ulos ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, kyllä mäyrikset osaavat pistää varsinaisen shown pystyyn! Onneksi meillä Miina kulkee sylissä ilman mutinoita :D Vaikka emännälle kyllä tekisikin terää kävellä koirien kanssa tuplalenkit :D

      Poista
  2. Double happiness :)

    VastaaPoista
  3. Voi ihanuus, kauheasti paljon onnea uuden vauvan johdosta :)

    Hampaista tuli mieleen, että jos Miina nyt antaa hyvin katsoa hampaitaan, niin kannattaa ylläpitää tätä "taitoa" katsomalla mahdollisimman usein sen suuhun. Meillä Elli antaa katsoa hampit, samoin tassuja saa räpeltää. Mulla on aina tapana pidellä sen tassuja ihan sieltä väleistä asti, jotta joskus jos jotain tapahtuu, pystyisi rimpuilemati tarkastamaan niitä. Elli antautuu tähän, kun oon niin pienestä pitäen tehnyt.

    Ihana parivaljakko, hienoa että tulevat toimeen keskenään, ja onhan niistä seuraakin toisilleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suuret kiitokset! Kyllä me ollaan päivittän koitettu näpelöidä Miinaa, niin suusta, silmistä, korvista kuin tassuistakin :) Kovin rauhallinen pikkuinen on edelleen käsiteltäessä, mikä tosiaan on suuri siunaus :D Pipsa kun aikanaan oli täysin toista maata! Tosin, pitkän ja puuduttavan tien jälkeen Pipsakin nykyisin antaa tutkia moitteitta.

      Poista