Keskiviikkona käytiin sillä jo kauan odotetulla piikillä. Kaikki meni oikein mallikkaasti ja lääkäri kehui siistiksi, vilkkaaksi ja hyvin kehittyneeksi tytöksi. Pipsa näytti oikein kaikista vilkkainta itseään vastaanotolla ja pisti lääkärin omat koiratkin ojennukseen :D Vaa´alla käytiin useampaan otteeseen ihan tytön omasta tahdosta ja 4,5kg oli lukema jota puntari näytti. Silmä-, korva-, ja kroppa tutkimukset sujuivat oikein mallikkaasti, mutta yllättäen hampaita tutkittaessa rimpultiin ja yritettiin karata pöydältä :D Rokotusta neiti ei puolestaan huomannut ollenkaan, sillä pöydälle ilmestyi pentunameja juuri silloin kun lääkäri otti neulan esiin ;) Lääkärin kommentti oli: "Rokotuksesta saattaa ilmetä sivuoireita, kuten uneliaisuutta, ruokahaluttomuutta ja rauhallisuutta, ... mutta en lupaa että niin käy." Pipsa teki vaikutuksen lääkäriin, joka kehui tytön oikein kauniiksi, juurikin "puutteidensa" takia, eli siksi kun Pipsalla on ruskea kirsu ja vaaleat silmät :)
Rokotuksen jälkeen ei ilmennyt mitään ihmeempiä sivuvaukutuksia (itseasiassa ei mitään) ja päätettiin sitten lähteä jo aiemmin sovitulle matkalle, jonka määränpäänä oli Virrat. Käytiin kylässä mummun mökillä Kotalassa, jonne matka kesti pari tuntia. Pipsa oli jälleen oikein mallikkaasti autossa, nukkui lähes kokoajan, hetkeksi heräsi ja nostin tytön syliin katsomaan maisemia, kun laitoin sen takaisin omalle paikalleen, se meni uudestaan maate.
Kun päästiin perille, Pipsa pääsi ensimmäisen kerran elämässään moottoriveneen kyytiin, eikä sekään rohkeaa tyttöä pelottanut :) Päivä vietettiinkin sitten saaressa ulkoillen. Kiusana olivat ainoastaan mäkäräiset ja muurahaiset, jotka kummatkin pureskelivat nahkamasuista Pipsaa, muistona mäkäräisistä jäikin masuun inhottavat jäljet, jotka olivat peukalonpään kokoisia, ensin aivan kirkuvan verenpunaisia, sitten muuttuivat punertaviksi rinkuloiksi. Onneksi olin lukenut juuri netistä, että mäkäräiset aiheuttavat tuollaisia rinkuloita, muuten olisin varmasti kiikuttanut koira-raasun takaisin ellin luo :D
Kotimatkalle lähdettiin iltapäivällä neljän maissa ja poikettiin loppumatkasta vielä äitini tädille, joka tahtoi kovasti nähdä meidän pikku mäykyn. Tädillä itsellään on myös koira, Minttu, joka on seropi-narttu ja ihastui kovasti meidän vauvaan. Päästiin me kotiinkin vielä saman vuorokauden aikana ja illalla uni tuli niin koiralle kuin omistajallekin ilman ongelmia :D
Rakas sika kesälaitumilla.
Minttu
*click*
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti