maanantai 10. tammikuuta 2011

Ostovimma

Kuinka ollakaan meikäläiseen iski taas opintotuen paukahtaessa tilille, ihan älytön tarve hankkia nyt Pipsalle tarpeellisia tavaroita. Nyt kun paukkupakkaset vaihtuivat suojakeliin, ennakoin jo tulevien pakkasten aiheuttaman kovan hangen vaikutuksia mäyriksen rintapanssarille .. eli suomeksi: ostin vihdoin ja viimein sen polar-huomioliivin! Liivi suojaa rintaa ja etummaisia tisuja metsälenkeillä ja mikä tärkeintä: nimensä mukaisesti on huomiovärinen ja heijastinpintaakin on kiitettävästi.

Kiikutin siis onnessani (ostosten jälkeen kevyen rahapussini ja) huomioliivin kotiin sovitettavaksi. Olen pitänyt Pipsaa "normaalikokoisena" mäyriksenä, mutta näillä näkymin Pipsa onkin pienikokoinen mäyris; nimittäin liivi oli auttamatta liian iso :/ Tietysti tuotteella on palautusoikeus ja hetken jo mietinkin, että käyn vaihtamassa sen pienempään kokoon, mutta yhden illan tuumailtuani totesin, että xs-koko olisi taas pituudeltaan liian lyhyt mäyriksen pitkälle vartalolle. Kaivoin sitten ompelukoneen esille ja kavensin liivin. Nyt se on sitten oikein napakka asuste, enkä usko että koira jää siitä metsällä mihinkään kiinni. Täytyy kuitenkin ensin testailla kotipihan viinimarjapensaissa, että onko kiinnijäänmisen riski kuinka suuri.

Entrauksen jälkeen liivi on nyt noin 5cm pienempi kuin alun alkujaan. Toisaalta ihan hyväkin, että liiviä joutui itse pienentämään, sillä nythän on varaa sitten päästää saumaa auki, mikäli "habitus" kasvaa huomattavasti ;)



Olemme alkaneet nyt harkita myös näyttelyssä käymistä ja ensimmäisen näyttelyn ajankohdaksi on alustavasti valittu huhtikuun loppu, joten nyt ollaan aloitettu treenit sillä saralla. Jotta neiti materialisti (eli emäntä) pystyy aloittamaan harjoittelun, piti tietysti käydä ostamassa näyttelyhihna. Myyjä pitikin niin mahtavan myyntipuheen, että olin kyllä täysin vakuuttunut siitä, että oikeanlainen hihna täytyy saada ja heti! (Myyntipuhe pähkinänäkuoressa: koira siis oppii yhdistämään tietyn käyttäytymismallin juuri tuohon hihnaan:
hihna 
-> hihna käytös 
-> pöydällä kopelointi 
-> namit)
Nyt on sitten päivittäin hetki pönötetty pöydällä kopeloitavana ja kuljettu kauniisti hihnassa vetämättä (nami emännän kädessä kiintopisteenä) ja ihan kivasti on alkeisharjoittelut menneet! Ja aina harjoituksien aikana on hihna kaulassa. Uskon, että näin pikku hiljaa, ihan lyhyillä harjoituksilla päästään ihan hyviin tuloksiin, kunhan vaan jaksetaan harjoitella :) Tietysti tilanne näyttelyssä on sitten ihan eri kuin kotona, mutta ainakin jotain on sitten tuolla takaraivossa (ainakin se hihna *heh heh*). Onneksi Pipsa on hyvin avoin luonne, kaikkien kaveri, mikä varmasti helpottaa asiaa.

9 kommenttia:

  1. Heh, tunnen kyllä hyvinkin henkilökohtaisesti sen ostohimon, kun kerrankin tilillä olisi riittävästi rahaa. Uusi panta himottaisi, vaikka vanhakin vielä sopii, samoin sitä keksisi aina mikä erilaisempia "tarpeita" koiralle, kun itselleen ei vaan enää kehtaa ostella. :D

    Meillä on ollut alkutalvesta lähtien tuollainen samanmallinen, mutta keltainen, huomioliivi käytössä ja tykätty on kovasti! Selässä oleva vetoketju helpottaa pukemista ja fleecevuori lämmittää olematta kuitenkaan liian hiostava. Otimme hieman löysähkön, mutta kuitenkin sillään riittävän sopivan koon, että kovemmilla pakkasilla alle mahtuu neulepaita ja että tarvittaessa liivissä on hieman kasvunvaraa, kun tuo meidän neidin rinnanympärys voi vielä kasvaa. Liivin heijastimet näkyvät todella tehokkaasti, joten ei tarvitse pelätä että pieni ja matala koira jäisi autoilta ainakaan niin kovin helposti huomaamatta.

    VastaaPoista
  2. Ihana huomioliivi. Meillä on keltainen sellainen ohut.

    Toivottavasti teillä menee näyttelyt sitten hyvin. Yhden meidän tutun metsästyskarkkarin näyttelyura katkesi kun se meinasi tai taisi keritä purrakin tuomaria No ei tullut näyttelyuraa mutta kaatoja on sitten tullut reippaasti. Sata kaatoa on ylitetty koiralla. Saa siinä olla metsästävä isäntä ylpeä koirastaan. Siis eihän tämä omistaja niitä kaatoja ole tehnyt kuin murto-osan. Koira on haluttu moneenkin metsästykseen. Mutta ei tullut näyttelykoiraa ei....:) Terveisin Ossi ja Marja-Leena

    VastaaPoista
  3. Hieno on tuo Pipsan huomioliivi. Kunpa itsekkin kehtaisi törsätä tuohon liiviin.. Meillä kun se hinta kaksinkertaistuu - eihän nyt vaan toiselle voi jotain uutta ostaa! :--)

    Kannattaa ennen ensimmäisiä virallisia näyttelyitä käydä mätsäreissä, koska kehäkäyttäytyminen on opeteltava erikseen.. Mie olen opettanut pojille näyttelyhihnassa käskyt 'juokse','seiso' ja mikä ehkä tärkein, 'ei välitä'. Näin tietävät juosta kehässä tietyllä, edustavalla tavalla ja nokan kääntyessä taaksepäin 'ei välitä'-käskyllä saa taas koiran naaman eteenpäin ja pään mukaan touhuun.. ;-)
    Miun Ossi on sellainen oman perheen -koira, vieraat ei kiinnosta ja vielä vähemmän vieraat koirat. Eli kehässä meillä helppoa, kun ei välitä muista ja nauttii esiintyä koko kansalle! Manu taas on kuin Pipsa, kaikkien paras ystävä, übersosiaalinen. Tästä on hirrrmuisesti vaivaa kehässä, koska koira pyörii kuin poranterä, koska joka paikassa ois ihania kavereita moikattavana! :D Eli kannattaa nimenomaan panostaa siihen ryhmätreenaamiseen. :)

    Onnea teille näyttelyihin, me pidetään peukut pystyssä!

    VastaaPoista
  4. Maija: Juu, kyseessä on varmaan sen jo mainostetun ”ärsyttävän pikku-nälän” ärsyttävä serkku :D Meillä on ostoslista jo seuraavaa eläinkauppakierrosta varten tehtynä, listalla on mm. kevyt häkki ja nahkainen talutushihna ;)

    Mukava kuulla, että teilläkin on vain hyviä kokemuksia tuosta pukineesta. Se vaikuttaa oikein laadukkaalta.

    Marja-Leena: Kiitos, emäntä on ainakin kovasti ihastunut tuohon huomioliiviin, toivotaan että se osoittautuu hintansa väärtiksi.

    Täytyyhän niitä näyttelyitäkin kokeilla. Minulla oli ennen koiran kotiutumista jyrkkä kanta näyttelytohuihin, sillä olin seurannut tuolloin vierestä tuttavan koiran näyttelyuraa kaikkine harmeineen.. Asiat eivät kuitenkaan ole niin mustavalkoisia kun toisinaan ensivaikutelman perusteella saattaa ajatella. Pikkuhiljaa minäkin olen tottunut ajatukseen, että koiraa voisi viedä näyttelykehään :) Toisille näyttelyt ei sovi, vaikka muutoin olisi kuinka mahtava koira, saas nähdä miten meidän käy! Itse tietenkin arvostan enemmän käyttöpuolta, mutta en enää katso näyttelykoiriakaan pahalla.

    Wiivi: Aivan, teillä tosiaan on aina tupla hinta :) Joo, me ollaan suunniteltu mätsäreitäkin ja mennäänkin ainakin totuttelemaan näyttelyhumuun, mikäli suhteellisen lähellä vielä ennen huhtikuuta järjestetään show. Yritetään treenata näillä eväillä mitä meillä on saatavilla, kiitti vinkeistä! Ensimmäinen koitos sen sitten näyttää miten on harjoittelut onnistuneet ;) Niin, tietysti tuosta kaikkien kaveri -luonteenpiirteestä saattaa olla haittaa kehässä juoksemisessa, mutta toivotaan, että siitä on sentään apua pöydällä pönötykseen. Uskoisin, että Pipsa ottaa tuomarin hyvin mielin vastaan :)

    VastaaPoista
  5. Voi, itse olen niin kuolannut tuota Hurtan pinkkiä huomioliiviä! Se on niin ihanan värinen :D Mutta eihän sellaista voi pojalle ostaa ;) Oletteko menossa Lahden näyttelyyn? Me ollaan myös Brutuksen kanssa menossa sinne! :)

    Uskon, että Pipsan luonteesta (kaikkien kaveri) on paljon apua pöydällä oloon ja tuomarin kopelointiin! Brutus ei yhtään tykkää tuomareista, jotka eivät "esittele" itseään Beelle.. Kun tuomari alkaa kopeloimaan ilman esittelyä Brutus alkaa loikkimaan minun syliin ;s

    VastaaPoista
  6. Taitu-: Juu, tuo oli kuin karkki siellä eläikaupan rekissä ;) Mietin ensin oranssia väriä, mutta eihän tuota pinkkia sitten voinut enää päästää käsistään :D

    Juu, alustavasti ollaan varauduttu, että Lahden näyttelyyn mentäisiin. Mehän saatetaan vaikka nähdä sitten siellä! :) Toivotaan, että kaikki menee hyvin. Eihän varsinkaan ensimmäisestä näyttelystä osaa sanoa yhtään mitään ennenkö sen kokee. Sitten nähdään miten Pipsa suhtautuu kaikkeen huomioon.

    VastaaPoista
  7. Noi Hurtan heijastimet näyttäisivät näkyvän pitkälle ja näyttävätpä ne hyvältä päällä! Olen itse hankkimassa pojille uusia valjaita, ovat kasvaneet entisistään ulos. Peten koiratarvikkeella onkin juuri sopivasti kolme Hurtan tuotetta kahden hinnalla.

    VastaaPoista
  8. "Olen pitänyt Pipsaa "normaalikokoisena" mäyriksenä, mutta näillä näkymin Pipsa onkin pienikokoinen mäyris; nimittäin liivi oli auttamatta liian iso :/ "

    Hih, osa nykymäyriksista taitaa olla sen verran kookkaita, että Pipsa-neiti voi luokitella pienehkoksi tytöksi:) No, ei se kovin iso muutenkaan on, varsinkin jos sitä ei laitetaan Viivi-sisaren viereen:))

    Muuten liivi vaikuttaa tosi hyvältä, mä olen nähnyt Hurtan mainoksissa netissä sellaisen ja meinäsin kokeilla hommata sellaisen joskus ja kokeilla käyttää sitä metsällä ajotutkan kanssa. Täytyy vain virittää itse jonkunlaisen taskun tuota tutkaa varten. Onko liivin kangas joustava?

    VastaaPoista
  9. Sheriffit: Tuo liivi kyllä vaikuttaa hyvältä ainakin heijastuspintojensa ansiosta :)

    Elina: Kyse on varmaankin juuri tuosta nykymäyriksien koon kasvamisesta. Ei Pipsa tosiaan omaan silmäänikään vaikuta ainakaan isolta, jos ei siis Viiviin vertaa :D

    Kyllä tuo liivi vaikuttaa tosiaan ihan hyvältä.. Ei me paljon olla muualla sitä ehditty käyttää kun vaan lenkeillä, mutta ainakin heijastimet on tosi hyvät! Kangas ei juurikaan jousta, mutta joustaa kuitenkin enemmän kun niin sanotut "peltikankaat". Jos liivi on sopivan kokoinen, niin se myötäilee kyllä tosi hyvin vartaloa.

    Ainoa huono puoli jonka keksin, on se, että liivin jalan reiät ovat melko isot ja koska liivin sisäpuoli on "nukkamaista" kangasta, niin tuohon "kölin" kohdalle kertyy vähän lunta liivin alle.

    VastaaPoista