Remonttia

Viime kirjoituksesta onkin vierähtänyt jo parisen viikkoa. Olemme taas eläneet putkiremontin keskellä ja kaikki aika ja energia on mennyt koiran hoitopaikkojen etsimiseen ja puolet ajasta taas sairasteluun. Emäntään iski pienimuotoinen syysflunssa, mistä Pipsa oli kyllä enemmän kun mielissään. Mikä voisikaan olla ihanampaa, kuin maata päivä saman peiton alla kuumeesta punaisena hehkuvan emännän kanssa? :) Kipuilun lisäksi emännällä oli kädet täynnä, siivotessa remppamiesten jälkiä. Herkullisia lastulevyn palasia oli koko vessa ja eteinen täynnä. Nyt remontti on onneksi putkien osalta saatu päätökseen, mutta vessan katto jouduttiin kuitenkin jättämään toistaiseksi auki, sillä talonmies epäili, että rankkasateiden aikaan saattaa katolta valua sadevesikaivosta vettä välikatolle ja sitä myötä meidän vessan kattoon. Tilannetta siis seurataan.

Remontin aikaan Pipsakin joutui päiväksi hoitoon. Hoitopaikkaa ei onneksi tarvinnut etsiä kaukaa, sillä Pipsan "kummitäti" pystyi ottamaan lapsukaisen päiväksi. Hoitopaikka olikin aivan ihana, siellä oli paljon koiran ja kissan hajuja ja sokerina pohjalta löytyi lemmikkikani! Kani, Urho nimeltään, oli aivan vastustamattoman ihana. Kaverukset oli pakko erottaa päivän ajaksi, sillä Pipsa kävi ihan ylikierroksilla kanin seurassa. Sanoinkin hoitotädille, että voi olla ettei koira lopeta kanille haukkumista, sillä se saattaa olla jo liian lähellä sen luotaisia viettejä.. Riistaviettiä tietenkin tarkoitin. Hoitotäti päättikin sitten siirtää kanin kylppäritiloihin, ettei kani saisi turhaa stressiä. Muuten hoitopäivä oli mennyt oikein mallikkaasti.

Kuluneen parin viikon aikana olen huomannut, että Pipsa on alkanut käyttää nenäänsä aiempaa enemmän. Saunarannassa kuljetaan vain nenä maassa ja kuulo off-asennossa. Myöskin kotona nuuhkitaan kissan jälkiä ilmavainulla ja juurikin hoitopaikassa nuuhkutettiin aivan hullunlailla uusia huumaavia tuoksuja. Olenkin miettinyt, että voisikohan Pipsan kanssa aloittaa jonkin asteiset jäljestys harjoitukset kotikonstein? :)

Käytiin viikonloppuna ensimmäistä kertaa ampumaradalla kuuntelemassa vähän pyssyjen pauketta. Oletukseni olikin, ettei Pipsa edes huomaa pauketta ja oletus osui oikeaan! Koira kuunteli ensimmäistä paukkua hieman korvat höröllä, mutta sitten totesi, että ei liikuta hänen elämäänsä ja jatkoi touhujaan normaalisti paukkeen jatkuessa :) Hienoa!



Lopuksi oli vielä pakko laittaa kuva saunarannasta, jossa mäyris tietenkin määrää tahdin ja "mummu" tottelee :) Pipsa tahtoi päästä lämpimään untuvatakin sisään ja tahtohan toteutui :)